Ympäristö ja kehitys ry ja botswanalainen Veld Products Research and Development -järjestö käynnistivät vuonna 1995 projektin, jonka tavoitteena on tehdä kuudesta Afrikan kuivilla alueilla kehittyneestä hedelmä- ja pähkinäpuusta uusia viljelykasveja trooppisia ja subtrooppisia alueita varten.
VPRD:n kanssa toteutettu afrikkalaisten ruokapuiden jalostusprojekti saatettiin loppuun vuoden 2006 aikana. Hanke saavutti kymmenessä vuodessa merkittäviä tuloksia ja pani alulle neljän afrikkalaisen, kuivien alueiden ruokapuun valikoivan jalostamisen. Lisäksi kahdesta muusta puulajista kehitettiin suurihedelmäisempiä ja tuottavampia viljelylajikkeita silmuttamalla ja varttamalla. Projektin kehittämät lajikkeet ovat levinneet VPRD:n kautta eri puolille Botswanaa ja jossain määrin myös sen naapurimaihin. Ipalac (International Programme on Arid Land Crops) ja Icrisat (International Crop Research Center for Semi-Arid Tropics) ovat aloittaneet niiden levittämisen 14 Sahelin maahan ja Etiopiaan.
Maailmassa oli aiemmin kehitetty monikerroksisia puutarhaviljelmiä lähinnä kosteaa ja puolikosteaa tropiikkia sekä lauhkeita vyöhykkeitä varten. Kuitenkin ruokaa tuottavien puiden viljelyn ja monikerroksisten kotipuutarhojen mahdollisuudet parantaa ihmisten ravitsemustilannetta, elämisen ja elintasoa sekä yleistä elintarviketurvallisuutta ovat todennäköisesti kaikkein suurimmat juuri kuivuudesta kärsivillä seuduilla. Myös kosteassa tropiikissa monikerroksisen kotipuutarhaviljelyn hehtaaria kohti laskettu tuotto on 5-10 kertaa suurempi kuin tavanomaisen peltoviljelyn.
|
Kuivilla alueilla lähestymistapojen ero olisi vielä suurempi, koska yksivuotisten kasvien sadot epäonnistuvat usein täydellisesti kuivuuskausien aikana. Syväjuuriset, kuivilla alueilla kehittyneet ruokapuut sen sijaan tuottavat suhteellisen hyviä satoja myös pahimpien kuivuuskausien aikana, koska ne eivät ole erityisen riippuvaisia siitä paljonko jonakin tiettynä vuotena sataa. (Esimerkiksi marulapuun juurien on raportoitu tunkeutuvan tietyissä olosuhteissa jopa 80 metrin syvyyteen.) Tärkein este monikerroksiselle puutarhaviljelylle kuivilla alueilla on ollut juuri kuivilla alueilla hyvin menestyvien ”ruokapuukomponenttien” puuttuminen. |
 |
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) arviot ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta maailman vesihuoltoon saivat projektin näyttämään entistä tärkeämmältä. IPCC:n kolmannen raportin mukaan viisi miljardia ihmistä saattaa joidenkin vuosikymmenien päästä kärsiä pahasta vesipulasta ilmaston lämpenemisen ja eräiden muiden tekijöiden yhteisvaikutuksen vuoksi. Kuivien alueiden vähällä vedellä suuria määriä ruokaa tuottavat hedelmä- ja pähkinäpuut voisivat olla tärkeä osavastaus näihin ongelmiin. Kuivilla alueilla kehittyneitä ruokapuita voi kasvattaa myös runsassateisemmilla seuduilla, mutta ne käyttävät myös tällaisilla seuduilla vettä säästeliäämmin ja tuottavat samaa vesimäärää kohti suurempia satoja kuin kosteammilta alueilta kotoisin olevat puut. Tämä lisää niiden merkitystä, sillä vedestä alkaa olla pulaa myös monilla sellaisilla alueilla, joiden keskimääräiset vuotuiset sademäärät ovat suhteellisen suuria.