Ympäristö ja kehitys ry järjesti heinäkuussa 2004 maitovalaiden tarkkailupolun rakennustalkoot Vienanmeren Solovkin saarella, yhteistyössä Solovetskin metsähallinnon, Shirshovin merentutkimusinstituutin ja Lukomorie-matkatoimiston kanssa. Talkoihin osallistui Suomesta lapset mukaan luettuna 46 hengen vahvuinen talkooporukka sekä lisäksi 2 ruotsalaista ja 2 tanskalaista.
Eteläisellä Vienanmerellä on ainakin yhdeksän maitovalaiden tarkkailuun soveltuvaa paikkaa. Maitovalaiden tehokas suojelu koko Jäämeren alueella voisi muutaman vuosikymmenen kuluessa palauttaa Vienanmeren maitovalaskannan nykyisestä noin tuhannesta yksilöstä lähelle alkuperäistä, noin 100 000 yksilön suuruiseksi arvioitua kantaa.
Solovetskin Shirshov-instituutin tutkimusasema, joka muuttuu nousuveden aikana saareksi, oli noin puolen kilometrin päässä talkoolaisten leiripaikasta. Valaiden pohjoinen parvi on tutkimusaseman rannassa ja eteläisen ryhmän oleskelupaikka on eteläänpäin hieman kauempana, joten valasrannalta on hyvä mahdollisuus tarkkailla molempia maitovalasparvia kiikareilla.
|
Talkooporukka matkusti Suomesta bussilla Belomorskiin ja Belomorskista laivalla Solovetskiin. Solovetskissa valtaosa talkoolaisista majoittui telttoihin valasrantaan, Shirshov-instituutin maitovalaiden tutkimusaseman niemen eteläpuolella sijaitsevaan niemeen. Talkoiden aikana saatiin tehtyä valmis polun pohja perille asti ja kannettua pitkospuiden lankut paikoilleen kaikkiin polun märimpiin paikkoihin. |
 |
Venäläiset yhteistyökumppanit jatkoivat polun rakentamista loppukesällä ja saivat pitkospuut melkein valmiiksi ennen talven tuloa. Rannan päähän tulossa olevat lankut vietiin lopulta uittamalla ne nousuveden aikana rannalle. Aivan valmiita pitkospuita oli ennen talvea yli 600 metriä. Loput noin 400 metriä lankkuja suunniteltiin vietäväksi metsään talvella moottorikelkalla. Polku merkittiin myös Solovetskin virallisiin karttoihin virallisesti olemassaolevana kulkuväylänä.
Kotkanpesän kohdalle on tehty polulle myös vaihtoehtoinen reitti, joka otetaan käyttöön, mikäli kotkat alkavat kevättalvella liikkua tämän pesän lähistöllä. Sergej ja Dennis tekivät alkusyksystä pienen Eteläisen Vienanmeren valasturismin kehittämiseen liittyvän tutkimusmatkan muun muassa Mäkisaareen ja kartoittivat vähän mitä kaikkea alueella on.
Talkoiden yhteydessä todettiin, että talkoiden leiriniemi soveltuisi maitovalaiden tarkkailua ja sitä varten pystytettävää toista valastornia varten paljon paremmin kuin tarkoitusta varten aiemmin kaavaillut paikat, sillä leiripaikalta oli hyvä seurata sekä ns. eteläistä että ns. pohjoista maitovalaspopulaatiota ja niiden liikkeitä.
Shirshov-instituutin maitovalaiden tutkimusprojektin vetäjä, professori Belkovich tuli samaan tulokseen käydessään paikalla. Belkovichin mielestä leiriniemi olisi ainutlaatuisen hyvä paikka tutkia kahden eri maitovalaspopulaation välistä vuorovaikutusta. Shirshov-instituutti on nyt esittänyt valastutkimusaseman laajentamista niin, että myös leiriniemi sisällytettäisiin sen alueeseen, ja että leiriniemeen rakennettaisiin toinen valastorni ja mökki, jossa voisi seurata valaita myös vedenalaisten mikrofonien ja kameran välityksellä. Leiriniemen tornia voitaisiin kuitenkin käyttää myös valasturismiin.
Luostarisaaren rannalla maitovalaat ovat pääsääntöisesti saaneet olla rauhassa. Kanadan ja USA:n pohjoisosien maitovalaat ovat hyvin säikkyjä koska ne pelkäävät jääkarhuja ja kiväärein aseistautuneita metsästäjiä. Venäläisten yritykset kartoittaa maitovalaiden kommunikaatiota ja niiden mahdollista kieltä ovat osittain tästä syystä paljon pidemmällä kuin amerikkalaisten tutkimukset, budjetin pienuudesta huolimatta.
Ympäristö ja kehitys ry:n maitovalasprojekti on siis sekä käynnistänyt maalta käsin tapahtuvaan valaiden tarkkailuun perustuvan valasturismin Venäjällä että hyödyttänyt, omalta pieneltä osaltaan, maitovalaiden tutkimusta.
Matkan onnistumisessa auttoivat useat tahot. Laaja-alaisesti maitovalaisiin perehtyneen Rauno Lauhakangas valmisteli matkaa vuosia. Matkan järjestämisessä auttoivat hänen yhteydet suomalaiseen Kontiki-matkatoimistoon. Venäjän puolella yhteistyökumppanina oli petroskoilainen Lukomorie-matkatoimiston omistajaan Elena Bagajeva, Karjalan tasavallan virallinen matkailunedistämishenkilö Denis Maksimov, Solovetskin museoviraston johtaja herra Lopatkin, Solovetskin metsähallinnon johtaja Leonid Prourzin ja legendaarisen Shirshovin valtamerentutkimusinstituutin professori Vsevolod Belkovich. Belkovich on erikoistunut maitovalaiden kielen tutkimiseen ja on työryhmineen tässä asiassa pidemmällä kuin kukaan muu maailmassa.
Risto Isomäki, 2005.